Haastoin itseni ja muut opiskelijalähettiläät kertomaan viisi tärkeintä tai rakkainta paikkaa Jyväskylästä. Tässä oma Top 5 -listani:
Kortepohjan ylioppilaskylä: opiskelija-arkea parhaimmillaan
Kortepohjan
ylioppilaskylällä on iso rooli elämässäni, sillä asuin siellä
ensimmäiset neljä yliopistovuottani. Aluksi majailin kolmen hengen
solukämpässä, kunnes sitten parin vuoden päästä muutin yksiöön.
Tältä ajalta on jäänyt mieleen monia hauskoja ja ei-niin-hauskoja
muistoja: yömyöhäiset keskustelut kämppisten kanssa,
bileitä 20 hengen yksiöissä, yksin asumisen ilo ja vapaus,
musiikkia jumputtavat sekopäiset naapurit, kärähtäneen ruoan haju
käytävillä, yksiön sinapinkeltaiset kaapit ja vetoisa ikkuna... Sanotaanko
näin, että näihin vuosiin mahtuu paljon naurua mutta myös paljon tuskan hikeä ja hampaiden kiristelyä.
Nykyään
en enää asu ylioppilaskylän opiskelijakämpässä vaan tilavassa yksiössä erään kivan herrasmiehen kanssa. Kovin kauaksi en kuitenkaan
jaksanut muuttaa, sillä postinumero on pysynyt samana. :D
Marraskuinen näkymä Kortepohjan ylioppilaskylästä. Etualalla näkyy Kortepohjan historiallinen Rentukka-baari. |
Yliopiston
pääkirjasto: kampuksen monitoimitalo
Mitä ikinä elämässäni etsinkään, löydän sen todennäköisimmin yliopiston kirjastosta. Sen lisäksi, että kirjasto on täynnä iki-ihanaisia kirjoja ja tietokoneita, sieltä löytyy myös lounasravintola, kahvila ja ryhmätyötiloja - eli oikeastaan kaikki, mitä toimivaan opiskelija-arkeen tarvitaan. Viime aikoina olen kuitenkin ollut eniten innoissani kirjaston lepohuoneesta. Se on pieni, sängyllä varustettu huone, jossa voi käydä vetämässä päikkärit tai muuten vain pitää lepotauon kesken opiskelu-urakan. En tiedä, mikä taika lepohuoneessa on, mutta nukun siellä aina kuin tukki.
Yliopistoliikunnan
tilat: hyvän fiiliksen tuoja
Teen nyt tässä pienen paljastuksen: ennen kuin
tulin yliopistoon, olin vannoutunut (koulu)liikunnan vihaaja ja myös melkoisen
huonossa kunnossa. Jos joskus jaksoin juosta kahden puhelintolpan välin, pidin
sitä jo suurena saavutuksena. Yliopistoliikunta tarjosi kuitenkin niin monta
uutta ja eksoottisen kuuloista liikuntalajia, että jo pelkkä kokeilunhalu sai
minut hakeutumaan ryhmäliikuntatunneille. Lopulta ryhmäliikunta vei sen verran
mennessään, että kaikkein innokkaimpina kausina olen käynyt 1-2 jumpassa lähes
joka arkipäivä. Yliopistoliikunnan tiloihin liittyykin monia hyviä muistoja siitä
fiiliksestä, kun olen ylittänyt itseni ja ottanut luulot pois vanhalta ”en minä
kuitenkaan
osaa ” -minältä.
osaa ” -minältä.
Yliopistoliikunnan liikuntavälinevarasto. |
Vapaa-aikatila Lillukka: rakkain biletyspaikka
Lillukka on jokaisen juhlien järjestäjän unelma: tila, jonka voi vuokrata muutamalla kympillä omien opiskelijapippaloiden tai muiden rientojen pääpaikaksi. Ensimmäisen kerran tutustuin Lillukkaan fuksivuonna, kun uskaltauduin piipahtamaan siellä järjestetyissä toogabileissä. Sen jälkeen minua ovat johdattaneet Lillukkaan muun muassa kavereiden synttärit, kavereiden läksiäiset, ainejärjestön Runo & viini -illat sekä satunnaiset harrastuskokeilut. Lillukassa juhlat ovat yleensä astetta parempia, sillä siellä on enemmän tilaa (ja happea) kuin perusopiskelijakämpissä mutta intiimimpi tunnelma kuin baareissa.
Hassut hatut -bileet vuodelta 2013. Itse olin tässä vaiheessa iltaa ehtinyt jo hukata hattuni... |
Jyväskylän kirpputorit: shoppailuterapiaa ja uusia ihastuksia
Jos joskus saisin viettää täysin kiireestä vapaan hemmottelupäivän, suuntaisin todennäköisesti ensimmäisenä kirppareille. Vanhojen
tavaroiden penkominen ja vaatteiden sovittelu on oudon rentouttavaa ja tulee
halvemmaksi kuin ”oikeissa” kaupoissa shoppailu. Kaiken lisäksi ihanien
kirpparilöytöjen tekeminen vastaa parhaimmillaan ihastumisen tunnetta, joka saa koko loppupäivän näyttämään aurinkoisemmalta. Onnekseni Jyväskylästä löytyy monia hyviä
kirppareita, joissa voi käydä ”terapoimassa” itseään.
Kuva Suomen Punaisen Ristin kirpputorista, joka sijaitsee aivan yliopiston naapurissa. |
Lisähaaste oli siis selfiekuvata nuo lempipaikat, mutta näyttää siltä et oot ottanu kuvat ite ja ottaen huomioon että muokkasin sun haastetta niin tämä voitaneen hyväksyä ;)
VastaaPoistaApua tää onkin vähän hanklampi haaste, etenkin tolla selfielisällä :D Nooooo, katsotaan mitä saadaan aikaan. Kiitti haasteesta! :)
VastaaPoistaSara-lähettiläs
Linda: Kyllä, olet ihan oikeassa, olen ihan ite ottanut nuo kuvat. :) En ole tottunut ottamaan selfieitä, joten sen vuoksi annoin maisemien loistaa pääroolissa.
VastaaPoistaSara: Ainakin tästä haasteesta saa hyvän syyn ulkoiluun, kuten Linda mainitsikin FB:ssä. :D Ja tulee varmasti hienoja kuvia!