Yhteishakuhämmennystä neljän vuoden takaa

Moi, täällä kirjoittelee hiukan kiireisen ja väsyneen puoleinen opiskelijalähettiläs. Täytyy sanoa, että maaliskuu on ollut (ja tulee olemaan) päivästä toiseen tekemistä täynnä: on teemapäivän järjestämistä, pedagogiset messut, tutkimuksen tekoa, tuntien suunnittelua, tuntien seuraamista, lukuisia eri ryhmätöitä... Lisäksi ensi viikolla odottaa jälleen eräs ”iso, paha deadline” nimeltään puheviestinnän tentti, jota varten olen lukenut nyt epäsäännöllisen säännöllisesti jo joulukuusta lähtien. (Toisin sanoen yli puolet lukemisesta on tapahtunut viimeisen viikon aikana.)

Ennen nykyisten opintojeni esittelyä palaan kuitenkin hetkeksi vielä kevääseen 2010, jolloin hain äikän opeopiskelijaksi tänne Jyväskylään. Jos joku käy tällä hetkellä henkistä painia yhteishaun kanssa, voin hyvin samaistua hänen fiiliksiinsä. Olin itse abikeväänä kohtuullisen sekaisin kaikkien opinto-oppaiden ja hakulomakkeiden kanssa, ja on jopa pienimuotoinen ihme, että ylipäätään päädyin lopulta oikeaan koulutukseen. Kokosin tähän nyt muutamia kysymyksiä, jotka itseäni aikoinaan mietityttivät Jyväskylän äikän opeopinnoissa ja jotka luultavasti ovat mielen päällä myös monilla muilla samaan koulutukseen hakevilla:

Jos haluan opiskella äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi Jyväskylän yliopistossa, onko minun todella haettava neljään eri koulutukseen?

Äikän opeksi haluavalla on periaatteessa mahdollista hakea neljään eri koulutukseen Jyväskylän yliopistossa: kirjallisuuteen (opettajalinja), kirjallisuuteen (ei-opettajalinja), suomen kieleen (opettajalinja) ja suomen kieleen (ei-opettajalinja). Opettajalinjalla opiskelija saa suoraan oikeuden kasvatustieteen opintoihin, mutta myös ei-opettajalinjan kautta on myöhemmin mahdollista hakea oikeutta kasvatustieteen opintoihin ja saada näin aineenopettajan pätevyys. Itse suosittelenkin hakemaan jokaiseen neljään kohteeseen, sillä siten parannat omia mahdollisuuksiasi päästä haluttuun koulutuspaikkaan, päädyitpä sitten opettaja- tai ei-opettajalinjalle.

Mihin järjestykseen minun kannattaa laittaa hakukohteet?

Koska kaikkiin edellä mainittuihin hakukohteisiin haetaan erikseen, niistä annetaan myös erilliset valintapistemäärät. Tästä syystä luulin itse abina, että hakukohteiden järjestys vaikuttaa valintapistemääriin ja että ensimmäiseksi hakukohteeksi kannattaa laittaa kaikkein vaikeiten saavutettava hakukohde.  Näin päädyin hakemaan ensisijaisesti kirjallisuuden puolelle, vaikka suomen kieli kiinnostaakin minua enemmän.

Todellisuudessa hakukohteiden järjestys ei näy mitenkään valintapistemäärissä. Jos laitat ensimmäiseksi hakukohteeksi esimerkiksi kirjallisuuden opelinjan ja pisteesi riittävät sisäänpääsyyn, siirryt automaattisesti kyseiseen koulutukseen. Jos ensimmäinen hakukohde jää saavuttamatta, katsotaan seuraavaksi, riittävätkö pisteesi toisena olevaan hakukohteeseen. Näinhän yksinkertaista se loppujen lopuksi on.

Onko sillä mitään väliä, onko pääaineeni suomen kieli vai kirjallisuus?

Tiedustelin itse tätä asiaa tiedekunnalta pääsykokeiden jälkeen, kun tajusin tehneeni kohtalokkaan virheen ja valinneeni yhteishaussa väärän pääaineen. Silloin tiedekunnalta tuli viestiä, ettei pääaineella ole äikän opekoulutuksessa kovin suurta merkitystä.



Näin neljä vuotta opekoulutuksessa viihtyneenä rohkenen olla hiukan eri mieltä. Äikän opeopiskelijat toki suorittavat paljon samoja kursseja, pääaineesta riippumatta, ja saavat kaikki saman aineenopettajan pätevyyden. Pääaine vaikuttaa kuitenkin hyvin paljon siihen, mistä aiheista opeopiskelijat tekevät suurimmat opinnäytetyönsä (= kandin ja gradun) ja mihin asioihin he syventyvät loppuvaiheen opinnoissaan (= maisteriopinnoissa). Pääaineella on myös yllättävän paljon vaikutusta siihen, keihin ihmisiin yliopistossa ensimmäisenä tutustuu ja keiden kanssa alkaa viettää aikaa myös luentoja ulkopuolella.



Tenttiin lukemista yliopiston kirjaston 

kahvilassa. Sen voin taata, että lukeminen 

ei lopu pääsykokeisiin!

Mitä pääsykokeessa tehdään? Osaankohan minä siellä mitään?  Pitääkö minun opetella pääsykoetta varten kaikki suomen sukulaiskielet ja metriikan alkeet ulkoa?

Kun ensimmäisen kerran avaa suomen kielen tai kirjallisuuden pääsykoekirjat auki, voi aluksi tehdä mieli pamauttaa se saman tien kiinni ja haudata jonnekin syvälle kaapin uumeniin.  Itselleni jäi kuitenkin pääsykokeista hyvä fiilis, sillä niissä testattiin enemmän päättelykykyä ja analysointitaitoja kuin ulkoa opeteltujen nippelitietojen muistamista. Jos sinulla siis on toimiva kielikorva ja teit innokkaasti tekstitaidon tehtäviä jo lukioaikoina, en usko pääsykokeen tuottavan sinulle mitään ongelmia.

Kannattaa muuten huomioida, että opelinjalle hakevat osallistuvat kirjalliseen kokeen lisäksi myös soveltavuushaastatteluun: https://www.jyu.fi/hae/oppiaineet/humanistinenala/aidinkieli-suomi/aidinkieli_suomi. Tämän lisäksi opelinjalaiset vastaavat yhteen ylimääräiseen kysymykseen sekä suomen kielen että kirjallisuuden kokeessa.

Apua, kirjallisuuteen otetaan sisälle vain 25 opiskelijaa ja suomen kieleen 30, mutta hakijoita on kuitenkin reilut 200. Kannattaa minun edes yrittää hakea?

Aloituspaikkojen ja hakijamäärän välinen suhdeluku voi aluksi tuntua musertavan pieneltä. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, etteivät kaikki hakijat välttämättä hae paikkaa ns. tositarkoituksella vaan osallistuvat pääsykokeeseen lähinnä näön vuoksi. (Näin ainakin itse tein abivuonna, kun hain medianomipuolelle ammattikouluun.) Osa valituista opiskelijoista saattaa myös hylätä saamansa opiskelupaikan, jolloin paikka vapautuu jollekin toiselle opiskelijalle. Ei siis kannata tuijottaa liikaa hakijatilastoihin ja aloituspaikkojen määrään opinto-oppaita selaillessa.

Onkohan minusta äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, kun en osaa nominien sijamuotoja ulkoa/en tykkää esiintyä/luen mieluummin naistenlehtiä kuin Kalevalaa/en ole kovin puhelias...

Ennen yliopistoon menoa luulin, että äikän opeopiskelijan pitää olla jokin superihminen, joka osaa kaikki kielioppisäännöt ulkoa, loihtii runoja paperille kuin Eino Leino ja on joka tilanteessa aina sanavalmis ja itsevarma. Viimeiset neljä vuotta ovat kuitenkin osoittaneet, että äikän opena voivat toimia hyvin monenlaiset ihmiset eikä äikän open todellakaan tarvitse hallita kaikkia kieliopin hienouksia ja kirjallisuushistorian käänteitä. Itse pidän äikän opeksi opiskelussa tärkeimpänä sitä, että opiskelija on aidosti kiinnostunut suomen kielestä ja kirjallisuudesta ja haluaa jakaa kiinnostustaan myös muiden (= oppilaiden) kanssa. 

 

Äikän opeksi opiskeleminen ei siis kaadu siihen, jos pilkkusäännöt ovat välillä hukassa ja Tuntemattoman sotilaan lukeminen on jäänyt lukiossa puolitiehen. Suomen kielestä ja kirjallisuudesta voi olla kiinnostunut hyvin monella tapaa!

Se on täällä. Yhteishaku.

Blogi on ollut jo muutaman päivän pystyssä, mutta vasta nyt tulee ensimmäinen päivitys. Ohhoh. Täytyy vedota vanhaan sananlaskuun: ”Ei tässä jäniksen selässä olla.”

Tänään on kuitenkin oikein hyvä päivä aloittaa blogin kirjoittelu, sillä maaliskuu on edennyt jo neljänteen päivään ja sehän tarkoittaa, että

a) opintotuki tulee (Jee!)
b) kevätpäiväntasaukseen (= viralliseen kevääseen) on enää 16 päivää aikaa
c) ja, kaikkein tärkeimpänä, korkeakoulujen kevään yhteishaku jatkuu jo toista päivää.

Jos siis olet lukio-opintojasi lopetteleva abi tai harkitset alan vaihtoa, nyt on hyvä aika tutustua yliopistojen koulutustarjontaan ja eri oppiaineiden kuvauksiin. Jyväskylän yliopiston osalta homma hoituu osoitteissa: https://www.jyu.fi/hae ja http://issuu.com/universityofjyvaskyla/docs/jy_hakijan_opas_2014_b. Osoitteista löydät tietoa muun muassa siitä, mitä eri aineita Jyväskylän yliopistossa voi opiskella, kuinka monta hakijaa niissä hyväksytään opiskelijaksi nyt keväällä ja millä perusteella valinnat tehdään. 

Vaikka eri koulutusaloihin tutustumiseen ja valintojen tekemiseen onkin vielä lähes kuukausi aikaa (1.4. asti), suosittelen aloittamaan hakuoppaisiin tutustumisen nyt eikä vasta viimeisten päivien aikana. Kokemuksesta tiedän, että ylioppilaskirjoituksiin lukemisen ja muiden kiireiden keskellä yhteishaku saattaa helposti unohtua – ja sitten ihmetellään haun viimeisenä päivänä, että mitäs alaa sitä olikaan tarkoitus opiskella ja mitä tietoa yhteishakulomaketta varten pitää selvittää...

Muistathan, että me Jyväskylän yliopiston opiskelijalähettiläät olemme aina valmiita auttamaan kaikissa yliopisto-opiskeluun ja erityisesti Jyväskylän yliopistoon liittyvissä kysymyksissä. Voit kysyä meiltä neuvoa esimerkiksi blogin kautta, FB:ssä tai sähköpostiviestillä. Uuden koulutuspaikan hakijalla on myös mahdollisuus "varjostaa" opiskelijalähettilästä eli seurata päivän ajan, mitä kaikkea tehtävää ja nähtävää opiskelijalähettilään arkeen mahtuu ja millainen meno on yliopiston kampusalueella. Ainakin itse olisin nuorena maalaislukion abina kaivannut varjostustoimintaa, sillä ennen Jyväskylään muuttoa lähin kosketukseni yliopistoon olivat tv-sarjojen kaapuasuiset brittiakateemikot ja jenkkisarjoissa sekoilevat collegenuoret.

Jotta et siis olisi aivan hukassa yhteishaun viimeisenä päivänä, muista tutustua yliopistojen hakuoppaisiin ja kysy rohkeasti apua ja vinkkejä meiltä opiskelijalähettiläiltä. Mikäli kielitieteet ja kielten opettaminen ovat erityisen lähellä sydäntäsi, suosittelen jatkossa seuraamaan blogiani. Aion vielä myöhemmin kertoa, kuinka oikein päädyin opiskelemaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi ja mitä eri aineita Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa voi opiskella. Tänä keväänä pääset myös blogini kautta tutustumaan tarkemmin aineenopettajan opettajaopintoihin ja suomi toisena kielenä -opetusharjoitteluun.

Mutta tällä hetkellä pidä mielessä seuraava teksti:

(Kuva osoitteesta: www.jyu.fi)